Postikortit Suomen kesästä

Sillä välin kun me kotiuduimme pitkältä lomalta vihreästä Itä-Suomesta Helsingin tummille kaduille, järjestelimme kotimme maalauskaaoksen keskeltä taas asuttavaksi ja suunnittelimme sekä vietimme tyttäremme ristiäisiä, kuumin kesä vuosikymmeniin vaihtui kuin salaa viileään alkusyksyyn. Tai loppukesään, kai elokuun loppua voi edelleen väittää kesäksi, kun ulkona tarkenee kuitenkin ilman sukkia, vaikka kaulassa roikkuu jo yhä useammin kaulaliina.

Blogi on jäänyt vähän unholaan, mutta uinukoon aikansa. Tällä hetkellä tuntuu niin paljon tärkeämmältä pitää tyttöä sylissä ja katsella, kuinka pieni suppusuu nousee nykyään jo hymyyn. Se osaa olla aika uskomaton näky.

Mutta kesä, onneksi tulet taas ensi vuonna!

Kesällä tuli hankittua ruskein napa koskaan, vietettyä lapsen kanssa kuumimmat hetket edes hiukan viileämmissä sisätiloissa ja karattua muutaman kerran järvelle, uistimet veneessä mukana ja bikinit aurinkorasvasta hikoutuen. Karman laki osaa olla ilkeä: en päässyt uimaan koko kesänä erinäisten synnytyksestä johtuneiden tulehdusten takia, mutta taisin kompensoida sitä syömällä litroittain jäätelöä.

Melko tyhjä oli kameran muistikortti. Joskus riittää, että elämän kokee juuri siinä hetkessä, ilman väliin tulevia linssejä.

18.08.12

Tahdomme tänään vielä enemmän kuin kaksi vuotta sitten.

♥

Kuva Sakari Röyskö

Modernisti myöhässä

Kas, äitiyslomalla saa jotain aikaankin. Kuten liittää puhelimeensa vihdoin ja viimein FB-applikaatio sekä klikata itsensä kaikkien muiden jälkijunassa Instagramiin. Sinne on tullut tallennettua hetkiä normiarjesta, tilanteita joita ei välttämättä normaalilla kameralla tulisi koskaan otettua. (Tosin tällä hetkellä elämä on pelkkää mökkeilyä. Paluu perinteiseen arkeen häämöttää jo loppuviikosta.)

Päätin laittaa tilini yksityiseksi, mutta jos kuvavirta kiinnostaa, hyväksyn kyllä seuraamispyynnöt. Tähän mennessä Instan puolella onkin tullut oltua jo aktiivisempi kuin viime aikoina Bloggerissa. Iisimpää.

Meediot yhdessä koossa

Vietimme medianomien kesken toissa lauantaina ensimmäistä luokkakokousta. Kymmenen vuoden tauon jälkeen kukaan ei ollut tietenkään muuttunut. Kaikilla oli samat hauskat jutut, samat hymyt, samat ilmeet ja eleet. Tarinointi tuntui jatkuvan siitä mihin se kymmenen vuotta sitten jäi, aika nostalgista.

Hassua ajatella, että olin vasta lukiosta päässyt lakkipää, kun aloitin kyseisen korkeakoulun. Nuorin ja ainoa 18-vuotias koko porukasta. Suurin osa uusista opiskelijoista oli kahdenkympin toisella puolen, vanhimmat taisivat olla reippaasti yli kolmekymppisiä.

Huvittavaa myös ajatella, miten kouluun tuli haettua: tein ennakkotehtävät leikkaa ja liimaa -yhdistelmällä ihan paperi/sakset-komboa käyttäen. Eipä silloin ollut kotona vielä viimeisintä tekniikkaa sisältävää tietokonetta (saati erilaisia kuvankäsittely- tai vektoriohjelmia), jolla homman olisi voinut tehdä tyylikkäämmin.

Kävelimme parin opettajan kera entisen opinahjomme vanhoilla käytävillä, uusissa luokkahuoneissa, äänittämöissä ja studioissa. Tuijottelimme meidän opiskelijoiden mukaan nimettyjä huoneita ja koneita sekä kuuntelimme ääni- ja kuvapuolen opettajien mietteitä nykyopiskelusta. Oli yllättäen aika haikeaa. Ikävä 2000-luvun alkua.

Sanoinkin kesken illan, että kävisin milloin tahansa uudestaan kyseisen koulun. Ehkä suuntaus oli oikea, kun ala jaksaa edelleenkin kiinnostaa. Tai sitten suurin vaikutus oli ihmisillä – tyypit kun olivat (ja ovat edelleenkin) aivan huippuja. Niin opiskelijat kuin opettajatkin.

Tanssi, tyttö

Jos olisin 18-kesäinen ja pyörisin lämpimiä öitä myöten kaupungilla ystävät kainalossa, voisin heilua korkkareista kipeytyneillä jaloilla tämän biisin tahdissa, hiki meikkiä sotkien ja vaatteet iholle liimautuneina.



Tosin mikäs sitä estää jammailemasta nytkin, paljain jaloin mökkilaiturilla tai keskellä olohuonetta tyttö sylissä. Ei ole meikkiäkään joka sotkeentuisi.

Kenkää helteelle

Tuli uudet Birkenstockin popot edellisten tilalle. Vaihdoin sitten samalla mallia ja väriäkin, nainen saa olla onneksi tuuliviiri. Erittäin mukavat ovat, näillä kelpaa talssia (ja vaikka tanssiakin) pitkin pientareita ja asfaltteja, erityisesti kuumia kesäkatuja.

Mitä kuuluu? On hellettä pitänyt. Lakanat ovat aamuisin hikimytyssä ja auki olevista ikkunoista ei tunnu tuulen henkäystäkään.

Perjantaina suuntaamme auton nokan kohti Itä-Suomea, taas vaihteeksi. Mies kävi harjoittelemassa pari viikkoa normaalia työelämää ja jää nyt vielä kahden viikon kesälomalle. Kieltämättä tätä erityispitkää helleaaltoa ottaa vastaan paljon mieluummin mökkimaisemissa kuin kuumuutta hohkavassa kivikaupungissa. Pienen vauvan kanssa elo +30 asteen tropiikkia muistuttavassa ilmastossa ei ole kovinkaan nautinnollista, vaikka itse normaalisti pidänkin kuumista lämpötiloista. Puhumattakaan siitä, ettei kroppani ole edelleenkään toipunut täysin synnytyksestä, joten uimaan en ole päässyt vieläkään erinäisten tulehdusten takia. Saati urheilemaan.

Heinäkuu osaa olla varsinainen mätäkuu.

Tik tak

Kun vauva tulee taloon, muuttuu aika moni asia. Välillä unohtaa syödä, joskus vessassa käyntikin olisi aika kova juttu. Niinä muutamina hetkinä, jolloin tyttö nukkuu pidempään, aikaansa haluaa käyttää myös muualla kuin netissä. Kuten kaupungilla vaunuilemassa tai sohvalla torkkumassa.

Vauva-arki on melko lailla sitä mitä etukäteen ajattelikin – univelkaa, hätäisiä ruokailuja ja vauvan tarpeisiin vastaamista. Mutta myös pakahduttavaa fiilistä siitä, että tuo syliin käpertynyt rakkauspakkauspötkylä, joka pitää tiukasti kiinni maidontuoksuisesta paidastani, on meidän ikioma.

Tyttö on huomenna jo viisiviikkoinen. Jokohan olisi korkea aika aloittaa edes vauvakirjan täyttäminen?

Kuva Alice Pittacolo, kuvassa tyttö viikon ikäisenä

Miniloma paratiisisaarella

Vaarilla on saari, se oma saari on. 

No meillä ei ole minkäänlaista saarta, mutta onneksi Suomen järvissä riittää yleisiä alueita, joihin voi rantautua silloin kun huvittaa. Tuoreet vanhemmat repäisivät ja lähtivät eilen järvelle ja tutulle pikkuparatiisisaarelle pariksi tuntia. Kaksin, ensimmäistä kertaa tytön syntymän jälkeen.

Soitin puolen tunnin päästä rantautumisesta lapsenvahdiksi jääneelle äidilleni, kuinka siellä maissa menee. Enkä rentoutunut oikeastaan ollenkaan koko parituntisen poissaolon aikana. Kas, tämäkin taso on jo saavutettu, että irtiotto tytöstä saa aikaan huonon omatunnon ja huolen. Aivan kuin mummi ei muka pärjäisi – tai tyttö ilman meitä.

On muuten aika hienot kesäsäät. Ei voi valittaa.

Rokkimökkeilyt

Tänä viikonloppuna Joensuussa raikasi Ilosaarirock. Tuntui hieman haikealta jättää rokkailut väliin ensimmäistä kertaa vuosikausiin, katsella ystävien hihkuvia FB-kommentteja rok-rok-rokviikonlopusta ja auringon täyttämästä juhlafiiliksestä. Väitän, että fiiliksemme oli yhtä aurinkoinen myös mökkimaisemissa.

Miehen sanoin ei harmita yhtään. Elämä on tällä hetkellä vain Vauvaa. Niin sen pitää ollakin, rokkailla ehtii vielä myöhemminkin.

Sen sijaan harmittaa, että kameraa on tullut kaivettua esiin viime viikkoina todella vähän. Tuntuu kuitenkin tärkeämmältä vain olla tytön lähellä ja tuijotella häntä ilman kameran linssiä.

Birkenstockit myynnissä!

Joskus voisi miettiä hetken, ennen kuin tekee kenkätilauksen. Kuten että jos jalat ovat todistetusti levinneet raskausaikana eivätkä vanhat kengät oikein mahdu jalkoihin turvotuksen laskemisen jälkeenkään, voisi olla jopa mahdollista, että kengän koko olisi muuttunut. Pysyvästi suuremmaksi.

Jos siis olet haikaillut itsellesi tämän hetken kuuminta trendiä eli oikeasti mukavia terveyskenkiä, myynnissä olisi nyt vain kerran käytetyt (ja äärimmäisen mukavaksi todetut, vaikka kantapääni eivät kunnolla mahtuneetkaan kyytiin) mustat, kapealestiset Birkenstock Arizona -kengät koossa 38. Olen tilannut kengät Footshoppingista, siellä hinta oli 49,95 euroa. Kyseessä on Arizonan Birko-Flor -malli, pehmeällä tukipohjalla varustetut tekonahkaiset versiot. Kenkien leveyttä voi helposti säätää solkien avulla.

Tee tarjous (bellesebastian81(a)gmail.com)! Kengät ovat noudettavissa vielä tämän ja ensi viikon ajan Joensuun lähettyviltä (ilman kenkälaatikkoa), sen jälkeen Helsingistä (kenkälaatikon kanssa). Mahdolliset postituskulut ovat ostajan vastuulla. EDIT // Kengät on myyty.

Pitänee tilata samat kengät uudestaan suuremmassa koossa, sen verran harmittaa näiden muuten täydellisten kenkien kohtalo.