Keittiöhaaveita

Pinterest on koukuttava paikka. Se aivopesee haluamaan tuhatta ja yhtä asiaa, erityisesti sisustuksellisesti.

Yksi haaveilun kohde on mahdollisen uuden asunnon remppakunnossa oleva keittiö, jonka saisi räjäyttää ja uudelleenkasata atomeista ihan itse. Nykyisen kotimme keittiöön remonttia ei jaksa edes ajatella, se on kaikessa käytettävyydessään ja visuaalisuudessaan oikein toimiva. Olihan asuntomme edellinen omistaja hankkinut hanankin Ruotsista saakka, kun ei ollut Suomesta löytänyt sopivaa...

Aina saa kuitenkin haaveilla. Tämän hetken ykkösenä ovat yksinkertaiset valkoiset alakaapit ja musta (kivi)taso, mutta mielipiteillähän on tapana vaihtua. Tässä osoitteessa vähintään usein. Yläkaappeja en tosin kaipaa vieläkään. Avohyllyt ovat olleet oikein toimiva ratkaisu jo neljän vuoden ajan, vaikka siivousnatseja emme olekaan.

Puun sävyt mustavalkoisuuden seassa ovat tuttuja juttuja. Mutta lisätäänpäs sinne marmori. Tai erilaiset laattakuvioinnit! Rosteripinnat! Mulle nämä kaikki, kiitos.

Kai kerrallaan saa haaveilla useammasta kuin yhdestä vaihtoehdosta?

Kuvat Pinterest (1 / 2 / 3 / 4 / 5 / 6 / 7 / 8)

Liuskoja napaan

Jotkut ovat huhkineet itsensä rantakuntoon jo kuukausia sitten, toiset etenevät hylkeinä kohti kuuminta keskikesää. Alkukesään on nimittäin sisältynyt erikoissuuret satsit burgeria ja pizzaa, jotka kaikki ovat olleet rakkaudella ja hartaudella leivottuja tuotoksia. Oma burgerbravuurimme on porohamppari tabascolisällä ja kaikilla mahdollisilla lisukkeilla aina grillatusta ananaksesta ja itsetehdystä majoneesista lähtien, mutta pizzan kruunaamattomasta voittajasta ei ole vielä ehdotonta varmuutta. Siihen kun on pari ehdokasta.

Testatkaa kuitenkin Liuskaluodon tai Erottajan Ravintola Skiffer. On nimittäin törkeän hyvät liuskat eli pizzat. Ylipäätään mitään, missä on täytteenä mansikkaa, ei voi olla huonoa. Taidan työntää sitä jatkossa omiinkin versioihin.

Pitäisi varmaan joskus liikkua enemmänkin Helsingin eteläkärjessä. Nättiä.

Jussin päivät

16 aikuista, kaksi lasta ja koira. Vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, samassa paikassa, suhteellisen samalla porukalla. Juhannus on aina samanlainen, silti täysin erilainen. Juuri sellainen, kuin sen pitääkin.

Tällä kertaa yllätysvierailulle tulivat myös punkki, pari oravaa, kourallinen hyttysiä ja luvaton määrä paarmoja. Tuskin tulevat kutsutuiksi seuraavalla kerrallakaan.

Suolaista ja makeaa

Mies on tänään synttärisankari. Uusien vuosirenkaiden lisäksi hän sai mahan täyteen varsin terveellistä ruokaa: jättihyvää pitsaa ja iltapalaksi vielä parempaa suklaavadelmaista jalkapalloa. Vaimo oli fiksu ja tilasi yllärikakun kaveriltaan Outilta Kreemitär-nimen takaa. Kelpasi! Niin ulkomuodoltaan kuin maultaankin. Jalkapallosuklaafani oli suu messingillä.

Töölön uudet tähdet

Ensin oli Korjaamo, jossa oli mukava tunnelma, kiva baari, suuri terassi, bändiviikonloppuja, teatteriesityksiä, kirjakauppa ja näyttelytila. Sitten vaunusaliin tuli lisänä Sushibar + Wine, ja naapurin hohdokkuus kasvoi taas pykälän ylöspäin.

Eilen Töölössä vietettiin tapaspäivää, jolloin kymmenkunta ravintolaa tarjosi pientä makumatkaa omiin keittiöihinsä kohtuuhinnoin. Kävimme vetämässä Korjaamolla kolmen sushin setit, kauemmaksi ei migreenin jälkiaalloilla jaksanut syksyisessä kesäkuun säässä kävellä. Hyvää oli, mutta sen tiesi jo entuudestaan.

Ja oi sitä onnea, kun mies bongasi eräänä päivänä, että vanhan ja kuluneen lähipizzerian tilalle olisi vihdoin tulossa uusi, ehompi baariruokapaikka. Aiempi mesta oli kuulemma kaupungin huonoin, joten odotukset olivat kovat uuden omistajan remonttia seuratessa.

Perjantai-illan avajaisvierailu täpötäynnä olleeseen paikkaan veti suupielet hymyyn: Linko on juuri sitä, mitä kulmille oli kaivattukin. Hispterimäinen pizzabaari, jossa tämä pari tulee vierailemaan kerran jos toisenkin, sekä nahkaisessa nojatuolissa hengaillen että kulmapöydissä pizzaa vetäen. Pitäähän se menu testata läpikotaisin.

Omat kotikulmat vain paranevat. Eihän tästä raaski kohta muuttaa enää minnekään.

Päivän tärkein

Joinakin arkiaamuina sitä kaivaa kaapista vain nuutuneita vihanneksia tai kovettuneita leipiä ja toivoo loihtivansa niistäkin aineksista herkkuaamiaisen. Tai edes semitäyttävän. Yleensä lautaselle onneksi eksyy ihan kelpo aamupalakin.

Mutta viikonloppuisin, kun erityisesti mies innostuu kokkauksista, pöydällä keikkuu erilaisia vaihtoehtoja aina marjahedelmäsmoothiesta frittataan tai erikoistäytteisistä leivistä jogurtti-mysli-marjasekoitukseen. Ruokaa tehdään suurella hartaudella ja rakkaudella. Hifistelyä parhaimmillaan.

Muistakaahan lapset, että aamupala on päivän tärkein ateria. Terveisin Martta-täti.

Mitä teidän lautasiltanne löytyy aamuisin?

(Viimeisin kuva on eräältä juhla-aamiaiseltamme. Ihan joka kerta ei pöydästä löydy suklaakakkua, mansikoita ja samppanjaa. Vaikka en kyllä pistäisi pahakseni.)

Viikon huumoriannos

Kävin lähikaupasta lounasta. Poliisina näköjään jälleen, heipä hei!

Uusi elämä

Kaksi vuotta sitten, juhannusjuhlien jälkeen kävelin Naistenklinikalle punainen ruusu kädessäni. Itku tuli perhehuoneen oven avattuani, tuoreiden vanhempien edessä.

Tällä kertaa sydän tiesi tulevasta ja sain nieleskellä ilon kyyneleitä jo kotiovelta asti. Tummatukkainen tyttö valloitti toisen tummatukkaisen.

Joku taika sulla on

Olipa yksi kesäinen lauantai, jota vietettiin ystävien kesken piiiiiiitkän brunssin ja mölkkyilyn seurassa. Arska se jaksoi paistaa ja meininki oli vallan mainio. Illalla jatkettiin vielä Stellan jäähyväiskiertueen avajaiskeikalle ja fiilis vaihtui riehakkuudesta hetkellisesti haikeuteen.

Häävalssin aikana kyyneleet karkasivat paidan kaulukselle.