Onnen palaset

Välillä tuntuu, että elämää on vain viikonloppuisin. Silloin kameran jaksaa kaivaa esille ja joskus ruuduilta löytyy ystäviä ja ruokaa, ruokaa ja ystäviä (sohvalla hengailu ei tunnu olevan oikein kuvaamisen arvoista). Elämä ei tosin voi olla huonoa, jos parhaat palat koostuvat juuri niistä kahdesta. Naurusta, kuulumisista ja hyvän seuran lisäksi hyvästä keittiöstä.



Perjantai-ilta tuli vietettyä pitkän kaavan mukaan Murussa, lauantaina istuimme tyttöjen kanssa pikalounaalla Don Corleonessa. Sunnuntaina testattiin miehen kanssa ensimmäistä kertaa Sandron brunssiannos. Mitäs sitten syötäisiin? Vaihteeksi jotain omassa keittiössä?



Ja hei, arska jaksaa paistaa edelleen! Kevät 

6 kommenttia:

  1. Samaa olen itsekin miettinyt ja tuskaillut...,että elämä keskittyy viikonloppuihin. Viikonloppu on kuitenkin vain kaksi päivää viikosta, joten ikinä ei ehdi tekemään kuin murto-osan siitä, mitä haluaisi. Onneksi kevät ja pidennyt päivä on tuonut vähän energiaa myös arki-iltoihin.

    Oon muuten kade... noista teidän ruokapaikkavaihtoehdoista. Vesi herahti kielelle noita kuvia katsellessa. No, perjantaina mennään Ouluun. Taidan etsiä sieltä jonkun kivan, mielenkiintoisen paikan, jossa käydä syömässä. Vaihtelun vuoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaihtelu kannattaa aina, mutta huomaa kyllä itsekin jumivansa niihin samoihin paikkoihin. Helsinki on kuitenkin täynnä erilaisia vaihtoehtoja :)

      Poista
  2. Onpa teillä ollut kiva viikonloppu. Oliko teidänkin mielestä Sandron brunssi kiva? Ja tuttuja henkilöitä näkyy kuvissa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sandro oli kiva juu, vähän erilainen. Sitä tosin halusimmekin. Yleensä perusbrunssit tuntuvat koostuvan enemmän ja vähemmän vain leikkeleistä, vihanneksista ja eineskarjalanpiirakoista (näin kärjistetysti), eikä sellaisesta jaksa enää maksaa. Mennään varmaan toistekin :) Miljöö oli myös kiva, siitä plussat.

      Poista
  3. Mä haluun lisää tota mun jälkkäriä. NYT! :D

    VastaaPoista