Sydänkäyrää ja sahausoperaatiota

On ollut tällä äitiyslomalaisella vähän kiire. Töitä, töitä ja kaupunkimaratonikävelyä, näin tiivistettynä. Lisäksi pari visiittiä sairaalan puolelle.

Ensimmäisen mammalomapäiväni kunniaksi kävin tutustumassa Kätilöopiston päivystykseen, kun minityyppi joutui yllättäen sydänkäyrille. Parisen kuukautta vaivannut massiivinen nesteturvotus vähintään kolminkertaistui maanantaipäivän aikana, joten soitto viisaammille neuvoi tulemaan lääkäriin näytille. Siellä sitten makoiltiin puolisen tuntia, laskettiin vauvan liikkeitä samalla kun kone piippasi sikiön sydämenrytmit käyrille. Kaikki vaikutti olevan onneksi kunnossa, minunkin arvoni olivat suhteellisen kuosissaan. Lievää raskausmyrkytystä ilmassa, mutta nyt lähinnä vain tarkkaillaan.


Turvotus on vallannut jalkaparkojeni lisäksi jo koko kropan, mikä tarkoitti lopulta sitä, että toinen sairaalakeikka suuntautui tänään terveyskeskuksen ensiapuun. Olen yrittänyt saada kihlasormustani pois jo muutaman viikon ajan, siinä kertaakaan onnistumatta. Leveän vihkini onneksi poistin kaukaa viisaana jo ajat sitten, mutta viisas pää ei taipunut ajattelemaan myös kihlankin poistamista samalla kertaa. Kun kyllähän se silloin mahtui vielä ohuempana rinkulana hyvin sormessa pyörimään...

On käytetty kylmää vettä, saippuaa, ruokaöljyä, tiukkaa ihoteippiä, karhunlankaa, ompelulankaa, hammaslankaa ja vaikka sun mitä lankaa, mutta kihla on istunut tiukasti nestepalloksi turvonneen nivelen alapuolella. Tänään turvotustani ihmettelikin sitten jo muutama lääkäri parin hoitajan kanssa, neuvoivat testaamaan kylmää vettä ja saippuaa (taisin sanoa muutaman valitun sanan siinä vaiheessa), kokeilivat poistaa sormusta lukuisilla eri keinoilla ja toivat lopulta paikalle leikkurin.

Tovi siinä vierähti, mutta ahkeran sahaamisen jälkeen ja kaksien pihtien, kylmäpussin, kylmän veden ja saippuan avulla kihla lopulta antautui. Jäljelle jäi punaisensinisenä loistava sormi, pari verinaarmua ja järkyttävä turvotus, joka ei taida tästä taipua pienemmäksi kuin vasta synnytyksen jälkeen.

Lähes soikeaksi muotoutunut ja reiän kylkeensä saanut kihla on aika surullisen näköinen. Ehkä sen vielä joku kultaseppä saa taiottua henkiin.

(Kyllä, raskaus on oikeasti ihanaa aikaa ja olotila on turvotusta lukuunottamatta edelleen todella hyvä. Mutta onneksi h-hetkeen ei ole enää montaa viikkoa...)

10 kommenttia:

  1. Onneksi se sormus saatiin noinkin nätisti leikattua, vois olla toisenlainen operaatio taikoa se entiselleen jos timantit kiertäis koko sormuksen :) Mutta harmi että tuohonkaa tilanteeseen joutui, se on kyllä ihme millaset turvotukset raskaus voikaan saada aikaan! Mun sormukset on killunu jo pari-kolme kuukautta korupuussaan, ja ehkä ihan hyvä niin.. vaikka mun turvotus vielä hyvin pientä sun turvotukseen verrattuna onkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä megaturvotusjalkakuvaa en taida ihan näin julkisesti laittaa kuitenkaan esille ;) Harmi tosiaan, ettei tajunnut molempia sormuksia ottaa heti turvotuksen ilmestyttyä pois. No tyhmästä päästä kärsi koko sormi.

      Poista
  2. No huh! Mä kans luovuin sormuksista jo pari viikkoa sitten ihan varmuuden vuoksi. Onneksi saivat sen irti noinkin nätisti ja toivotaan, että on vielä korjattavissa :) Raskaus on ihanaa aikaa, mut on tässä kyllä kaikkia pieniä kommervenkkejä joita ei osannut odottaa. Ajanvietto päivystyksessä sormuksen poistossa luultavasti on yksi sellainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisin mielihyvin luopua sekä radista että turvotuksista, mutta onneksi nämäkin ovat vielä aika vähäiset vastoinkäymiset :)

      Poista
  3. No onpas teillä ollut jännää. Piti heti kokeilla, että lähteekö sormukset vielä pois. :) Toivotaan, että loppuaika ennen synnytystä sujuu teillä vähemmän jännittävästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa ottaa sormukset pois vielä kun irti lähtevät, kesä ja turvotukset tulevat ehkä sinnekin ;)

      Poista
  4. Aikas tapahtumarikasta, onneksi kaikki vauvalla hyvin. Tuo turvotus on kyllä inhaa, nestettä kertyi mullakin vikoilla viikoilla monta monta monta kiloa. Tsemppiä vikoihin viikkoihin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti, tällä nestemäärällä voisi kohta pomppia pallona jo eteenpäin.

      Poista
  5. Harmitus sormukselle - siskolleni kävi vähän samoin, paitsi että sen mies katkaisi kihlasormuksen kotona kun sormi oli jo ihan sininen. Itse en onneksi kärsinyt turvotuksista kummassakaan raskaudessa.

    Onneksi pikkuinen voi hyvin! Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auts, sininen sormi on jo aika hälyttävä merkki, onneksi saivat sormuksen pois vielä silloinkin!

      Poista