Kettu myös pienimmälle jäsenelle

Kolme viikkoa sitten, toiseksi viimeisenä työpäivänäni minut käytiin hakemassa iltapäiväkahville. Ringissä seisoivat lähes kaikki työkaverini, muikeat hymyt huulillaan. Sain kuulla pienen monologin tulevan vauva-arjen haasteista (vaipparallista, yöuniveloista, maitopukluista, you name it), mutta myös niistä uuden ajanjakson hyvistä puolista. Syliini kasattiin kukkapuskaa ja lahjatavaraa, sain halaukset ja söimme navat täyteen jäätelöä ja mansikoita.

Mutta katsokaa nyt, meidän bébé sai työkavereiltani ihan ikioman, minikokoisen ketturepun! (Joka oli tungettu täyteen äidille kaikkea tarpeellista tavaraa aina pinkistä kynsilakasta ja kesälukemisesta lähtien, huikeaa!) Meidän perheen lomareissuilla jokaisella jäsenellä tulee siis olemaan samislaukut, jei!

Mitäs me kettuset.

(Tunnustan. Laukun väri oli alunperin sammaleenvihreä punaisilla kahvoilla. Olin kuitenkin jo aiemmin miettinyt ostavani lapselle kirkkaankeltaisen miniketun, joten kävinpä sitten vaihtamassa värin. Tuskin työkaverini siitä pahastuvat, he kun olivat ilmeisesti meinanneet ensin keltaisen repun ostaakin.)