No meillä ei ole minkäänlaista saarta, mutta onneksi Suomen järvissä riittää yleisiä alueita, joihin voi rantautua silloin kun huvittaa. Tuoreet vanhemmat repäisivät ja lähtivät eilen järvelle ja tutulle pikkuparatiisisaarelle pariksi tuntia. Kaksin, ensimmäistä kertaa tytön syntymän jälkeen.
Soitin puolen tunnin päästä rantautumisesta lapsenvahdiksi jääneelle äidilleni, kuinka siellä maissa menee. Enkä rentoutunut oikeastaan ollenkaan koko parituntisen poissaolon aikana. Kas, tämäkin taso on jo saavutettu, että irtiotto tytöstä saa aikaan huonon omatunnon ja huolen. Aivan kuin mummi ei muka pärjäisi – tai tyttö ilman meitä.
On muuten aika hienot kesäsäät. Ei voi valittaa.
Oi, mikä kiva retki teillä. :)
VastaaPoistaSäistä: voi muuten valittaa ja paljon. :) Kun kantelee tätä rantapalloa, niin toivoisi, että lämmöt laskisi ja reilusti. Vielä voi mennä liki viisi viikkoa tätä tuskaa. T. Lyllerö
Tsempit sinne, ei varmasti ole kovinkaan mukavaa kantaa palloa näillä helteillä... Mutta kohta teilläkin helpottaa!
Poista