Saako olla sisustuskuvia vai kotoisaa fiilistä?

Asuntoilmoitukset osaavat olla mielenkiintoisia retkiä ihmisten elämään. Niistä voi nähdä lyhyellä silmäyksellä tuntemattoman asukkaan, pariskunnan tai isommankin perheen arjesta varsin kattavan läpileikkauksen. Joku on siivonnut kotiaan raivolla eikä henkilökohtaisia tavaroita - saati sotkua - näy missään. Kaikki on tiptop, kuin aukeamallinen sisustuskuvia Avotakan uusimmasta numerosta. Ovatkohan kyseisen kodin asukkaat aina yhtä järjestelmällisiä? Pyyhkivätkö he aina sormenjäljet heti niiden ilmestyttyä pöydän pintaan tai rosteritasolle?

Toinen taas tuntuu vähät välittävän järjestyksestä ja näyttää ilmoituksessa kotinsa lisäksi avoimesti kokonaisen arkensa, tiskipöydällä lojuvien astioiden ja eteisessä lattialle huolettomasti heitettyjen vaatteiden myötä. Kuvatkin ovat päässeet tärähtämään, ja niitä joutuu tiiraamaan hieman pää vinossa, horisontti kun ei aina ihan satu kohdilleen. Onkohan kuvat otettu kiireessä, "äkkiä nyt otat vain jotain sillä kännykkäkameralla"? Asuukohan kodissa rento perhe, jolle ei ole niin väliksi, vaikka elämä näyttäisi ulkopuolisillekin vain elämältä? Mielikuvilla on hauska leikkiä, koska seinien sisään mahtuu paljon tarinoita.


Joskus on kuitenkin hiukan hankala hahmottaa asunnon kuntoa tai edes pohjarakennetta kaiken sen tavaramäärän takaa. Ilmeisesti asukas ei ole malttanut luopua elämänsä aikana mistään keräämästään omaisuudesta, joten seiniä saattavat koristaa kymmenet elleivät sadat erinäköiset ja -kokoiset taulut, julisteet ja kortit. Viherkasveja löytyy joskus enemmän kuin lähikukkakaupastamme. Asuntoa on remontoitu viimeksi kultaisella kuusi- tai seitsemänkymmentäluvulla, joten tummanruskeat keittiönkaapit tai kaakelit näyttävät olevan kokovalkoisten kotien rinnalla kuin toisesta ulottuvuudesta, menneestä maailmasta. Siinä kohtaa välittäjäkin on jo innostunut: "Remontoijan unelma!" Mikäs siinä, asunnosta voi tehdä silloin täysin omannäköisen.



Myyntiä varten stailatut tai muuten vain avaruudesta ja tyylikkäistä huonekaluista pitävien asukkaiden kodit kertovat toisen äärilaidan: vähemmällä tavaramäärällä asunnon neliöt vaikuttavat suuremmilta ja valo tunkeutuu valonheittimien lailla sisään verhoja vailla olevista ikkunoista. Asunnosta huokuu kuitenkin pieni persoonattomuus ja joskus jopa streriilifiilis, jonka johdosta sitä ei tee välttämättä mieli edes lähteä katsomaan, vaikka myynnissä oleva koti pohjaltaan ja hinnaltaan voisikin pysyä omassa etsintähaarukassa. Kuvissa superhieno kokonaisuus ei näytä kodilta, vain tyylikkäältä asunnolta. (Ja kuvakulmat tuppaavat jostain syystä osumaan enemmän asukkaiden tavaroiden yksityiskohtiin kuin itse asuntoon. Ohops.)



On kuitenkin aivan se ja sama mitä asunto näyttää vieraan ihmisen silmin. Me emme ole ostamassa uuden kodin mukana sen edellisiä asukkaita ja heidän tavaroitaan, vaikka ilmoitusta ja näyttöjä varten ostettu uusi kukkapuska  (ja siihen tähdätty kuva) keittiön pöydällä antaisikin freesimmän ja kodikkaamman fiiliksen. Tunne määrää yllättävän paljon. Se hetki, jolloin sydän tuntuu pakahtuvan asunnon seiniä katsellessa ja pohjakuvaa tuijottaessa. Että tämä voisi ehkä olla meidän tuleva kotimme. Olivat ne seinät sitten myrkynvihreät kymmenillä eri tauluilla koristeltuina tai pelkkää blankkoa valkoista, kaikenhan voi aina muuttaa.

PS. Tämän hetken suosikkiasuntoni löytyy täältä. Olohuoneessa korkeaa tilaa ja ranskalainen parveke, keittiössä paljon ikkunapinta-alaa, ikkunallinen sauna, musta kylppäri ammeen kera, pari wc:tä. Asunto kuitenkin sijaitsee Länsi-Pakilassa, työmatkaani menisi pari eri liikennevälinettä ja luvattoman paljon minuutteja. Ja onhan tuo vielä kaiken lisäksi kaksikerroksinenkin. Voi buu.

Jokainen kuva eri asunnosta (Oikotie)

13 kommenttia:

  1. Kyllä se vaan niin on, että siistit ja hyvät kuvat houkuttelevat näyttöihin enemmän kuin vanhahko kaaos. Makuja on monia, tuosta sun suosikkikämpästä ainoastaan keittiö sykähdytti ihanuudellaan! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki, siistien kuvien perusteella pystyy hahmottamaan tilaa paremmin. Hyvä pohja ja sijainti houkuttavat kuitenkin näyttöihin (huonoista) kuvista huolimatta.

      Se keittiö on kyllä kiva. Mutta me jouduttais näyttämään katolle maalia ja tekemään muutenkin pieniä/suuria toimenpiteitä, ennen kuin asunnosta tulisi "meidän näköinen" :) Ja Pakilaa on hankala saada lähemmäksi keskustaa. No, etsintä jatkuu.

      Poista
  2. Eikä, en voi uskoa että noita alempia kuvia oikeasti käytetään myynti-ilmoituksissa! Toki on myös outoa tarkentaa kukkakimppuun :D

    Mä tykkäsin meidän edellisen asunnon myyntikuvista siksikin, että jäi itselle kivat muistot ekasta omasta kämpästä. Eikä siellä sen kummemmin stailattu, siivottiin vaan suurin osa tasoilla olevista kamoista pois, ja oli kuvaaja jotain rahia tms myös siirrellyt. Mutta ihan omilla kalusteilla ja ilman pintaremppaa mentiin :)

    Kyllä ne kuvat kuitenkin aika paljon mielikuvia muodostaa, mun on tosi vaikea nähdä romuläjien takana piileviä helmiä.. Tsemppiä kodinmetsästykseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitähän myynti-ilmoitusten kuvat yleensä ovat: siivotaan tarpeettomat irtotavarat tasoilta pois ja yritetään ottaa mahdollisimman edustavat ja kertovat kuvat, vaikka asuntoa ei keinotekoisesti stailattaisikaan. Normi homma, joka ei jostain syystä kaikilta vain onnistu.

      Ehkä noissa huonommissa kuvissa asuntojen omistajat eivät vain välitä kuvien antamista mielikuvista ja luottavat siihen, että asunto menee kaupaksi kuvista huolimatta. Tai asukas/asukkaat ovat jo sen verran iäkkäämpiä, ettei kodin myynti-ilmeen puolesta jaksa enää nähdä vaivaa. Mene ja tiedä.

      Poista
    2. Ja kappas, taas on kamera löytänyt tarkennuksensa muutamassa kuvassa mielenkiintoisiin yksityiskohtiin: http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/8017299

      :D

      Poista
    3. Haha, yksityiskohtia kuvattu enemmän kuin itse asuntoa :P

      Poista
  3. Ruotsalaiset osaavat (tämänkin)!

    En ole seurannut asuntoilmoiuksia aikoihin, mutta joskus olen saanut myötähäpeäkohtauksia myyjän/välittäjän puolesta, kun vähääkään ei ole viitsitty panostaa.

    Kun myin edellistä asuntoamme, moni asuntoa katsomaan tullut totesi tulleensa, kun kuvat olivat hyvät. Olimme siivonneet ja siirtäneet tavaroita pois kuvista, olin ottanut eri kuvakulmista ja kuvannut eri aikoina niin, ettei tule kuvaa, jossa ikkuna on palanut puhki ja huone on tumma. Asunto myytiinkin 52 tunnin sisään. Tosin 8 vuotta sitten keskimääräiset kuvat asuntoilmoituksissa olivat vielä paljon huonommat kuin nyt. Tavallisen hyvät pokkarikuvat eroittuivat edukseen.

    Nykyisen asuntomme ostimme samaan aikaan, välittäjän ilmoituksessa netissä ei ollut lainkaan kuvia! Onneksi asuimme saman kadun varrella ja menimme katsomaan asuntoa vähän vahingossa. Seuraavana päivänä "vähän vahingossa annettu" tarjouksemme oli mennyt jo läpi

    Toisaalta asunto oli niin kamalassa 70-luvun kunnossa, että sen kuvat eivät olisi kamalasti houkutelleet. Pari kuvaa kauniista pihasta ja remontoidusta kylpyhuoneesta olisi voinut kuitennkin laittaa ja pohjakuvan. Ja niin, ilmoittaa, että putkiremontti ja pari muutakin isoa remonttia oli jo tehty. Välittäjän laiskuus onneksi näkyi edullisessa hinnassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä, ruotsalaiset osaavat! Saisikin siitä taidosta edes ripauksen tänne päin lahtea.

      Hyvillä kuvilla saa aivan varmasti potentiaaliset ostajat tulemaan näyttöihin. Olemme tosin kahlanneet läpi melko lailla ankeitakin otoksia, ihan vain sen tähden, että asunto on sattunut olemaan haluamallamme alueella ja on kuulostanut kaikin puolin hyvältä ehdokkaalta. Tosin emme ole jalkautuneet kuin muutamiin kohteisiin, valitettavasti ne huonotkin kuvat kertovat joskus karun totuuden ;)

      Teillä on käynyt asuntonne suhteen kyllä hyvä tuuri, jos satuitte paikalle vähän vahingossakin ilman ennakkokuvia ja kunnon tietoja. Mahtavaa! :)

      Poista
  4. Toi kissa pöydällä on paras kuten koko postaus, heh! :D Olet itse varsinainen esteetikko että asuntoilmoituksia katsoessa oli vaikeaa perustella itselle kodin hankintaa järkipuolella jos tunne ei ole mukana. Haluan rakastua kotiin heti (ellen ole tekemässä remonttia) tai visuaalisesti hahmottaa tulevaa jos kohde on täysin uusi (kuten meidän tapauksessa).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika paljon tunteella tässä asuntoa etsitäänkin. Kotonaan pitää viihtyä, eikä asunnon ostoa pelkällä järjellä voi perustella, jos tunne ei vain ole mukana. Samalla fiiliksellä ostimme nykyisenkin asuntomme, se vain kolahti :) Toki hinta ja sijaintikin olivat kunnossa.

      Poista
  5. Hih, ihana teksti ja täysin samoja juttuja olen pohtinut niin moneen kertaan :D

    Paras omaan silmään sattunut oikotie ilmoitus oli kerrostaloasunto, jossa oli viidakkotapetti yhdistetty keltaiseen parketin näköiseen muovimattoon ja keittiöön oli tehty ehkä omituisin pohjaratkaisu ja kaappisijoittelu mitä ikinä olen nähnyt. Ilmoituksen otsikko oli "Remontoitu hyvällä maulla" ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, maut eivät vain aina käy kaikilla yksiin ;) Tuohon olisi sopinut pikemminkin se perusslogan: "Remontoijan unelma!"

      Poista