Ristiin rastiin

Sillä välin, kun muut keinuivat Flown festarialueella musiikin ja tuulen tahdissa sekä kippistelivät kuoharilla, me podimme loman jälkeistä flunssaa, hautauduimme osittain nenäliinakasojen ja vitamiinipommien alle ja vietimme rauhallista viikonloppua. Joskus näinkin.

Sunnuntaina toivuimme jo asuntonäyttöihin, joiden siivittämänä kiersimme Helsinkiä lännestä itään, etelästä pohjoisempaan. Tuli nähtyä Laajasaloa, Tammisaloa, Maununnevaa, Pakilaa ja Paloheinää. Rivareita, paritaloja, omakotitaloja. Joko asunnoista on pula tai sitten osuimme keskelle napakymppejä. Hädin tuskin mahduimme muiden katselijoiden joukkoon, esitteetkin loppuivat pääosin kesken.



Pidän siitä, että töihin on lyhyt matka, ruuhkissa ei tarvitse istua, keskustaan pääsee nopeasti ja helposti, palvelut ovat kirjaimellisesti nurkan takana, ystävät lähellä ja meri vieressä.

Pitäisin myös siitä, jos ympärillä ei olisi seinänaapureita, ulko-ovelta alkaisi oma piha ja perunamaa, meri olisi vieläkin lähempänä ja asuintilaa olisi huomattavasti enemmän.

Minä kallistuin jo enemmän oman pihan puoleen, mies haluaa pysyä edelleen kantakaupungissa.

Oma (pieni) piha kantakaupungista? Ensi sunnuntaina katsellaan kai taas.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti