Hei kevät, menikö talvi jo?

Vesisateen ja ankean maiseman edessä tekee mieli lähinnä linnoittautua sohvan nurkkaan (tai reteesti käsinojan päälle, kuten ihmisen paras ystävä) ja toivoa, että kesä tulisi jo. Tai edes se talvi. Parhaimmillaan pitäisi viettää vuoden kylmimpiä päiviä näillä leveysasteilla, mutta aina ei mene sääkään ihan oppikirjan mukaan.

Kahden viikon päästä alkava talvilomamme uhkaa tosin kääntyä tällä menolla hiihto- ja kelkkailureissusta äkkilähdöksi etelään. Kerta se olisi ensimmäinenkin, pakata päivän tai kahden varoitusajalla matkalaukkuun toppavaatteiden ja hiihtotrikoiden sijaan sittenkin kevyemmät varusteet aina bikineistä ja aurinkolaseista lähtien.

Vaikka ilmansuunnalla ja sillä kuuluisalla säällä ei ole toisaalta pätkän vertaa väliä. Pääasia, että kotioven saa sulkea viikoksi, unohtaa pölyä tursuavat nurkat ja laittaa työsähköpostiin päälle automaattisen poissaolovastauksen. Tuli sieltä taivaalta sitten vettä, räntää tai puhdasta auringon sädettä.

Kuvassa tamperelainen ystävämme, jota kävimme moikkaamassa taas viikonloppuna. Ja tietysti myös ihania, kaksijalkaisia ystäviämme ♥