Aneeminen joulukoti

Olen juuri niitä rasittavia ihmisiä, jotka voisivat paistaa pipareita ja aloittaa joululaulujen kuuntelun jo marraskuussa. Tuoksutella joulukuusta, syödä sinappihunnutettua kinkkua, kanelintuoksuista porkkanalaatikkoa, (itsetehtyjä) karjalanpiirakoita ja konjakkimarinoitua lohta. Rauhoittua, nauttia vain ympärillä leijuvasta kiireettömyydestä. Ja kyllästyä lopulta kaikkeen ja palata jälleen normaaliin arkeen.

Erilaiset vuodenajat eivät juuri kodissamme näy, mutta joulun aikaan saatan ripustaa muutamaan risuun pari palloa, ostaa hyasintteja ja sytytellä ikkunalaudoille entistä enemmän kynttilöitä. Koristeettomuus on oikeastaan harmittanut jo pitkään. Emme koskaan vietä joulua kotona, joten on tuntunut myös turhalta "pukea kotia" jouluun, eihän sitä kaikkea kaunista ole kukaan edes katsomassa.

Tänä vuonna yritin sentään edes vähän, jo näin marraskuussa. Kopioin Weekday Carnivalin hienon idean lasikulhoon asetelluista joulukukista ja -havuista, siirsin kynttelikön asetelman viereen ja sytytin kynttilät. Makuuhuoneeseenkin sain jopa pari vihreää rehua.

Ei siis juuri muutosta normaaliin joulukotiimme. Risutkin ovat vielä ilman palloja ja jouluvalot kellarissa. Yritys hyvä kymmenen.