- Olen ilmiömäinen näyttämään aina vihaiselta/surulliselta/molempien yhdistelmältä. Saan kuulla päivittäin onko kaikki hyvin -kyselyitä sekä töissä että kotona. Pitäisi opetella kestohymy, jossa kulmakarvat asettuisivat lähes pystyasennosta vaaka-asentoon.
- Olen todella hyvä jättämään nenäliinojani joka paikkaan. J-O-K-A paikkaan.
- Olen äärimmäisen hyvä vaihtamaan mielipidettäni lennosta, vaikka parikin kertaa. Ei tee edes tiukkaa.
- Osaan ärsyyntyä turhankin helposti kielioppivirheistä. Samalla kun nillitän niistä itsekseni (se on maanantai, ei Maanantai! Tai joulu, ei Joulu!), olen tietysti itse aina täydellinen äidinkielessäni enkä tee koskaan virheitä. Ihan varmasti olen. Hyss.
- Olen loistava löytämään kaikki kalleimmat vaihtoehdot, oli kyse sitten pukeutumisesta, sisustamisesta, asunnon etsimisestä... "Tuo on ihana! Ai kato, hintaan tulikin pari nollaa lisää."
- Osaan järjettömän hyvin jättää asioita puolitiehen. "Pitikö se tehdä jo eilen? Nooo..."
- Olen mielettömän hyvä istumaan keskellä sohvaa (läppäri sylissä) ja siivilöittämään kaikki keskustelut taustahälinäksi. "Mmmmmh. Ai mitä sanoit?"
- Osaan ahtaa itseni täyteen suklaata ja/tai sipsiä vain hetkeä ennen ruoka-aikaa. Alkuruoka, you know.
- Osaan viikata lakanat suoriksi ilman mankelia tai silitysrautaa. Syytän kotiperimää. Ja ehkä vähän armeijaa. Vai armeijamaista kotiperimää?
Minä osaan!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tää oli jotenkin ihana <3
VastaaPoistaRuksaan listalta kohdat nenäliinat, mielipiteen vaihtaminen, kielioppivirheet, kalliit vaihtoehdot, kesken jättämisen (etenkin kotitöissä...), taustamölinäsiivilän ja sipsit :D kuin kaksi marjaa! Hyvin sä vedät! (ja mä kans ;))
Hyvä me! :)
PoistaBingo täällä: perusruttunaamailme, kielioppivihreet, asioiden puolitiehen jättäminen (opinnäytetyö...), alkupalat ja lakanat. Sen sijaan en missään muotoa voi myöntää vaihtavani mielipidettä, vaan yritän pitää omastani kiinni, vaikka tietäisin sen jo olevan väärä.
VastaaPoistaKuulostaa tutulta, sitäkin tuli joskus harrastettua :) Nykyään olen enemmän tuuliviiri.
PoistaAaahahahaaaa! :D Täällä toinen nenäliinojen kylväjä. Joka kerta iskänkin luona kyläillessä kuulen "Onko tää sun lupu?", kun vaan joku paperinnökkönen jossain pöydän kulmalla sattuu olemaan :D :D
VastaaPoistaMulla on siskon kanssa sama meininki. Onneksi ei olla kovin montaa kertaa samoissa neliöissä, nenäliinakasoista ei tulisi muuten loppua...
PoistaIhan huippu! Täältä löytyy niin ikään nenäliinoja kylvävä, tuimailmeinen kielioppinatsi, joka voi helposti syödä itsensä herkuilla täyteen ennen ruokaa. :D
VastaaPoistaHahaha, mahtavuutta!
PoistaMielestäni vastasin jo, mutta vastaus hävinnyt jonnekin..
VastaaPoistaEli multakin kysytään useamman kerran viikossa onko kaikki hyvin -kysymys :D
Lisäksi olen kielipoliisi ja löydän aina ne kalleimmat tuotteet. Lakanat osaan myös viikata ;)
Jes, meitä löytyy muitakin!
PoistaTosta ekasta kohdasta tuli mieleen, etta itse olen taas ihan vastakohta, etta hymyilen kauheen herkasti ja olen kuulemma aina tosi iloisen ja ystavallisen nakoinen MUTTA ei sekaan aina oo hirveen hyva juttu. Siis se on vaan mun "normipaiva"-ilme kai mutta jos oon hirveen vasynyt tai mulla on vahan huono paiva ja pidan naaman ihan peruslukemilla niin sitten kaikki on ihan kauheen huolissaan ja kyselee etta tekivatko jotain mika sai mut loukkaantumaan ja miksi oon niin hirveen vihainen... argh
VastaaPoistaTehdäänks vaihtarit? :) Hymynaama voisi olla täälläkin se normi-ilme.
PoistaHahaa, hauskoja. Varsinkin kun muutamaan voi ihan itekin yhtyä :D
VastaaPoistaPeukku tähän :)
Poista